Miten tästä selvitään... Pelko ja epävarmuus lisääntyvät kouluissa. Oppilaita pelottaa ja opettajatkin ovat huolissaan turvallisuudestaan... Kauhajoen tapahtumat vahvistivat sen, että Jokelan koulun tapahtumat eivät olleet yksittäistapaus. Yleistää ei saa eikä ole tarviskaan. Pahalta kuitenkin tuntuu, jos tässä Kauhajoen tapauksessa syyllistämme yksittäisiä virkamiehiä. Voimmeko edellytää, että poliisiviranomainen, joka on yhden kerran, lyhyen hetken nähnyt Saaren ja tehnyt päätöksensä oman mielikuvansa mukaan, on syyllinen tähän kauheuteen? Eiväthän Saaren vuosikausia tunteneetkaan voineet uskoa, että hän teki sen mitä sitten teki.
Onko mahdotonta etsiä toiminnasta ja/tai sen ohjeistuksesta (prosessista) virheitä/puutteita - eikä etsittäisi syyllisiä? Pitäisikö tällaista tapausta varten poliisilla on selkeä ohjeistus, jonka mukaan voidaan esim. aseet ottaa pois määräajaksi ja selvittää tuon määräajan aikana onko aihetta ottaa aseet pois pysyvästi?
Nyt puhutaan ministeritasolla turvallisuuden parantamisesta - on keskusteltu jopa metallinpaljastimista kouluun. - Kouluilla ja laitoksilla on hyvä olla ohjeistus ja keinoja väkivaltatilanteissa toimimiseen. Mutta, saadaanko näillä keinoilla väkivaltaa poistettua? Tärkentä on puuttua väkivallan syihin, turvattomuuteen ja eristäytymiseen, jotta meille ei kasva lisää nuoria, joilla on paha olla ja purkavat pahaa oloaan väkivallan keinoin. Miten olisi, jos varmistetetaan, että kaikilla lapsilla on turvallisia aikuisia ympärillä ja että he voivat tuntevat olevansa toivottuja ja tärkeitä ja heillä on mahdollisuus harrastaa niitä asioita, joita he itse pitävät tärkeinä. On muistettava, että kotona, päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla meillä kaikilla on vastuu toisistamme. Terveistä turvallisessa ympäristössä kasvaneista lapsista kasvaa sosiaalisia, omilla aivoillaan ajattelevia aikuisia, jotka pitävät huolta vähäosaisemmista, vanhuksista - meistä.
sunnuntai 28. syyskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti